Trean sisustusblogi

Kotimme remontti olohuoneen osalta oli melko mittava. Vanhat tummanruskeat muovimatot poistettiin, ja alta löytynyt lautalattia maalattiin valkoiseksi. Seiniltä poistui osittain vanhoja kerrostumia. Muurit oli peitetty vanhoilla sanomalehdilla ja tapetoitu sen jälkeen lukuisin kerroksin. Hirsiseinät oli jossain kohtaan levytetty, ja kaikilta seiniltä löytyi erinäinen määrä tapettikerrostumia. Olohuone oli lähtötilanteessa ylipäänsä melkoisen pimeä, vaikka reilun kokoinen tila onkin.

Lisää valoisuutta ja toimivuutta olohuoneeseen tuli oviaukkojen pienillä muutoksilla. Aiempi eteisen ja olohuoneen välinen ovi korvaantui vanhoilla ikkunallisilla tuplaovilla. Makuhuoneen oven siirsin puolestaan muurin toiselle sivulle. Itse asiassa seinän kerrostumia poistaessani löysin vanhan oven paikan juuri siitä kohtaan, johon sen halusinkin. Uudenpaa tekoa ollut oviaukko peittyi puolestaan tämän remontoijan toimesta, ja nyt makuuhuoneen vastaisella seinällä on melko näyttävä tapettiaihe. Taivaallista tunnelmaa onkin tullut tuijoteltua tässä talven pimeinä kuukausina sohvalta käsin.

Olohuoneen ja ruokatilan välillä oli entuudestaan aukko, mutta halusin selkeyttää ja suurentaa sitä hieman. Hirret oli aiemmin muotoiltu yläosasta hieman kaareen, ja naamioitu paneelilla sekä listoin. Nyt oviaukko on selkeä, ja valo sekä lämpö pääsevät kiertämään tilojen välillä.

Jossain kohtaa talon historian vaiheissa ovat asukkaat luopuneen tulisijoista. Piiput on katkaistu välikatolle. Olohuoneeseen suunnittella oleva tulisija odottaa nyt siis ensinnä piipun palauttamista toimintakuntoon. Tehtävää riittää remontin merkeissä siis tulevillekin vuosille. Sillä välin olohuoneen muuriseinämä saa olla rouheassa olomuodossaan. Olen meinaan aika ihastunut saneerauslaastin ulkonäköön pintamateriaalina. 

Juuri nyt talvinen puhuri tuiskuttaa lunta tuolla ulkona. Olohuoneessa on onneksi lämpöistä. Vielä hetkosen on suloista muhia sohvannurkassa viltteihin kääriytyneenä ja kynttilänvalosta nauttien. Pikku hiljaa lisääntyvän valoisuuden myötä saa kohta viikata viltit koriin, ja alkaa miettimään hieman aktiivisempia harrasteita, kuten remontin jatkamista.

Uuden (vanhan) kotimme remontti sujui viime keväänä vaudilla. Yläkerran osalta tämä tarkoitti vanhojen pintojen totaalista purkamista. Talossa oli tupruteltu tupakkia useampi kymmenen vuotta, ja varsinkin yläkerran puolella nikotiinitaso oli aika hulppea.

Vanhat pinnat, eristeet ja levytykset purettiin, ja samalla uusittiin myös sähköt. Yläkerrasta löytyi entuudestaan viemäröinti (todennäköisesti vanhan erillisen keittiön peruja), mutta viemärit olivat mallia valurauta, joten nekin piti uusia. Yläkerrassa on tätä nykyään pikkuinen vessa. 

Yläkerran isompi huone on tyttären valtakunta, ja se on valoisaa avointa tilaa. Muurin kohdalla on ikään kuin puolikas väliseinä. Tytär on sijoittanut huoneeseen työtilan, olohuonemaisen osion sohvineen ja huoneen perukoille makuuhuoneen. Mukavia oleskelupaikkoja on kasattu tyynyistä ja yksi suosikki lueskelupaikka on riipputuoli.

Remontin alkaessa tytär ei osannut päättää, josko huoneeseen pitäisi saada tapettiseinää taikka sen kummempaa väriteemaa. Valkoisella siis mentiin ihan lattiasta kattoon. Nyttemmin hän on alkanut miettimään, voisiko jollekin seinälle tulla tapettia tai joku tunnelmallinen maalisävy. Päätöksiä odotellessa valkoiset puitteet tarjoavat joustavat mahdollisuudet kausivärien vaihtelulle. Tytär piristääkin sisustustaan sangen usein tyynynpäällisiä vaihtamalla, kynttilöin ja valitsemalla alakerran kaapista erilaisia maljakoita ja muita somistuksia fiiliksen mukaan.

Insta storyjen puolelta löytyy ennen -kuvia myös yläkertamme tiloista. Yläkerroksen toisessa huoneessa on työhuoneeni. Siitä postailen kenties joskus myöhemmin, josko tämä herttasen toimistonakin toimiva huone on joskus sen verran kuosissa, että kuvia kehtaisi ottaa.