Taannoinen lumipyry hunnutti myös Loviisan valkoiseen vaippaansa. Kapeita kujia kävellessäni ihailin vanhojen talojen moninaisia sävyjä ja värityksiä, jotka nousivat erityisen kauniina esiin valkoisesta maisemasta. Siellä täällä heiluivat lumilapiot ja aurakalusto oli liikenteessä täydellä teholla. Posteljooni taituroi pyörällä ohitse kelistä riippumatta, ja joku veti halkokuormaa pulkalla pihanperältä talon rapulle. Joulun ajaksi ripustetut koristeet ja valot tuikkivat vielä usean ikkunan takaa. Päivä olikin erityisen mukava takkatulen ääressä istuskelulle, ja kenties vielä sen viimeisen suklaarasian avaamiselle. Iltapäivän sinisen hetken myötä kaupunki tuntui painuvan talviunille.
