Featured Slider

Vallisaari

Teimme päiväretken Vallisaareen lauantaina. Tarkoitus oli ennen kaikkea tutustua Helsinki Biennaalin teoksiin mukavan ulkoilupäivän merkeissä. 

Lauantaina meren yllä roikkui sumu. Lautta lähti Helsingin Kauppatorin rannasta sumutorveaan soittaen. Sää oli kuitenkin kohtalaisen lämmin, ja saarella oli kiva tarpoa pitkin merkattuja reittejä. Osaan historiallisiin rakennuksiin sijoitetuista teoksista oli sen verran pitkät jonot, että jatkoimme kierrostamme eteenpäin ja keskityimme ulkoteosten lisäksi niihin, joihin pääsimme sisään kohtuullisella jonottamisella.

Vallisaaren rakennusten rapistuva kauneus oli vangitsevaa. Samalla pohdimme saaren tulevaisuutta. Jääkö Vallisaaren rakennuskannasta mitään jäljelle tulevia sukupolvia ajatellen? Sen verran huonoon kuntoon rakennukset ovat päässeet, että osaa niistä ei enää pelastaisi edes mittava remontti. Se tuntuu kyllä valtavalta haaskaukselta varsinkin kun saaren historia ulottuu useiden satojen vuosien taakse.

Vallisaarta on joskus aikoinaan kutsuttu Lampisaareksi. Merenkulkijat ovat pysähtyneet saarelle täyttämään makeavesivarantojaan. Lammen kohdalla pysähdyimme mekin hetkeksi, mutta tätä nykyään kyltit kieltävät ja varoittavat poistumisen reitiltä metsän puolelle sekä myös uimisen kyseisessä lammessa. Syynä on vuoden 1937 tuhoisa räjähdeonnettomuus saarella. Vieläkään ei olla täysin varmoja, että kaikki vanhat räjähteet olisi saatu siivottua saaren maaperästä. Venäjän vallan aikana lampeen on myös upotettu kaikenlaista romua, joten sukeltelu lammessa voisi olla vaarallista.

Matkamiesten pysähdyspaikkana toimineen Vallisaaren aktiivisempi käyttö alkoi tiettävästi 1700-luvun puolella, kun sinne sijoitettiin luotsitoimintaa. Luotsien oli kätevä nousta aluksiin kapeasta Kustaanmiekasta. Ruotsinvallan aikana saareen rakennettiin myös pieni linnake, mutta sen käyttöönotto ei ollut aktiivista. Tämän katsotaankin auttaneet venäläisiä valloittajia 1800-luvun alkupuolella, kun Vallisaaren kautta pystyi hyökkäämään Suomenlinnaan, ja valloittamaan sen Venäjän lipun alle.

Vallisaaren historia jatkui pitkään vielä sotilaallisena. Suomen itsenäisyyden jälkeen saari jäi edelleen armeijan alueeksi, mutta siellä oli myös muuta toimintaa. Vilkkainta elämä ja asutus Vallisaaressa on ollut 1950-luvun tietämissä, jolloin saarella oli yli 300 vakituista asukasta. Sen jälkeen toiminta on saarella hiipunut pikku hiljaa, ja rakennuskanta on jäänyt pitkälti oman onnensa nojaan.

Nyt Biennaalin merkeissä oli kiehtovaa kierrellä esimerkiksi kauniin tiiliverhoillun kerrostalon rappukäytävissä ja huoneistoissa, joissa tuoreimmat pinnat olivat noin 60-luvulta. Mielikuvitus alkaa kyllä tuollaisessa miljöössä laukkaamaan, ja sielun silmin sitä voi kuvitella sen aikaista elämää samoihin pihapiireihin ja kylänraitille. Samalla sitä toivoo, että rakennukset eivät olisi niin huonossa kunnossa, ja että osa säilyisi vielä pitkälle tulevaisuuteen. 

Vallisaaren tulevaisuutta on pohtinut Metsähallituksen luontopalvelut vuodesta 2013 asti, ja työ on edelleen käynnissä. Tältä pohjalta saari avattiin yleisölle vuonna 2016. Vallisaaren kuulumisia voi seurata osoitteessa vallisaari.fi. Biennaali on avoinna 26.9.21 asti.
















Loviisan Wanhat Talot 2021

Palaan vielä tämän yhden postauksen verran elokuun viimeisen viikonlopun wanhat talot -tapahtumaan Loviisassa. Aiemmin julkaisin jo postaukset vierailuistani Makkaratehtaalla ja Smeds Hemman -kohteissa. Näissä kummassakin kodissa vierailin nyt ensi kertaa. Panostin tänä vuonna muutenkin erityisesti uusiin kohteisiin sekä sellaisiin koteihin, joihin en ole aiemmin päässyt tutustumaan. LWT-viikonloppu tarkoitti siis kohdallani maakuntakierrosta koko Loviisan alueella. 

Kiersin koteja sekä lauantaina että sunnuntaina. Oheistapahtumien ja ruokapaussien lisäksi ehdin kiertää Villa Maamolan, Helgasin kummatkin kohteet, Råbackan, Villa Musican, Klockarsin, Kerttulan, Kauppiaan talon, Villa Voima-Vahtilan, Everstin Linnan, Villa Hannan, Villa Armaan, Sandranmäen ja Villa Elman. Lilla Ljuvassa piti piipahtaa, kun tiesin, että siellä oli tehty remonttia sitten viime näkemän. Ja viikonlopun kiertueeseen kuuluivat tietysti myös nuo ensimmäiseksi mainitut, jotka tuli käytyä toistamiseen sunnuntaina tyttären kanssa. 

Vanhojen talojen tunnelma viehättää minua. Tuntuu myös siltä, että vanhojen talojen asukkaat uskaltavat usein tehdä persoonallisia ja tunnelmallisia sisustusvalintoja. Vai yhdistääkö vanhojen talojen omistajia jo lähtökohtaisesti tietty vallattomuus, joka käy ilmi myös pintamateriaalien ja sisustuselementtien valinnassa? Vanhojen talojen remontoijalla pitää ainakin olla pitkäjänteisyyttä ja tietynlaista kanttia ottaa vastaan mitä rakenteista nyt sattuu kulloinkin löytymään. Monet etukäteen pelottavilta vaikuttaneet remontin vaiheet taklataan kuitenkin asia kerrallaan. Kun rakenteista paljastuu mätä hirsi tai parikin, päädytään kenties ottamaan yhteyttä osaavaan kengittäjään tai mietitään mihin omat voimavarat riittävät. Aika ja raha kun tuppaavat meillä kuolevaisilla olla rajallinen resurssi, niin sitä vasten joutuu tietysti pohtimaan millä aikavälillä ja kenen toimesta kulloinenkin remontin vaihe luonnistuu.

Näitä upeita vaiheita ja toteutuksia saimme siis jälleen ihailla vanhojen talojen avatessa ovensa vierailijoille. Kuvasarjassani vierailemme Helgasin kummassakin asunnossa, Villa Maamolassa ja Lillja Ljuvassa.

Kunnes jälleen kohtaamme!

















Historian havinaa

Loviisan wanhat talot kohde Smeds Hemman on valloittava historian havinaa pursuava yksityiskoti. Talo on saanut nykymuotonsa 1700-luvun puolella, mutta suvun ja historian polut vievät vielä pidemmälle menneisiin vuosiin. Wanhat talot -tapahtuman kodit ovat kaikki vähintään satavuotiaita, mutta Smeds Hemman tarjoilee alkuperäisenä säilyneitä pintoja useamman sadan vuoden takaa. Esimerkiksi kodin alkuperäiset kattomaalaukset ovat kauniit, ja sopivat sävyinensä kauniisti ison salin sisustuksen ja muiden pintojen sinivalkoisiin väreihin.

Vuosikymmenten saatossa kodissa on eletty ja tehty eri sukupolvien toimesta remontteja, mutta kokonaisuus on säilynyt yllättävänkin autenttisessa kunnossa. Kodin tunnelmaan ei historiallisista puitteista huolimatta kuulu pönötys, vaan talosta huokuu rento elämisen meininki.

Smeds Hemman asukkaiden sukuhaarat vilisevät aikansa merkkihenkilöitä ja mielenkiintoisia kytköksiä niin taiteeseen kuin tärkeisiin virkoihin ja historiallisiin tapahtumiin. Otin vierailultani muistiin itselleni taidemaalari Meri Genetzin nimen, sillä kyseistä henkilöstä haluan lukea vielä enemmän (Sanna Ryynänen: Meri Genetz - Levoton sielu). Smeds Hemman roosasali on edelleen sisustettu Merin Italiasta mukanaan tuomilla Rokokoo huonekaluilla. On kiehtovaa miettiä yli satavuotta sitten syntyneen henkilön elämää ja arkea, joka on vienyt maasta toiseen, mutta kytkeytyy kuitenkin myös loviisalaisiin merenrantamaisemiin.









Makkaratehtaalla

Mahtavaa! Loviisan wanhat talot tapahtuma 2021 päästiin toteuttamaan. Vierailin sekä lauantaina että sunnuntaina varsinkin tapahtuman uusissa kohteissa. Kyläilijöitä oli kotikohteissa kivasti liikenteessä, ja tapahtumassa noudatettiin ohjeistuksia vallitsevan tilanteen mukaisesti.

Lauantain ensimmäinen kohteeni oli super kiinnostava Vanha Makkaratehdas. Olen itsekin katsellut myynnissä ollutta vanhaa Kasténin makkaratehdasta sillä silmällä, ja hienoa, että rakennuskompleksille löytyi uudet omistajat. Asukkailla onkin hurjan remonttiurakoinnin jäljiltä upea loft-tyylinen asunto, joka hulppeiden neliöidensä myötä tarjoilee tilaa niin taiteen tekemiseen kuin perhe-elämällekin. 

Industriaalihenkeä Makkaratehtaan sisustukseen tuovat esille kuoritut tiiliseinät ja kaakelit, puhumattakaan pintojen pellityksistä, joita on jonkin verran jätetty edelleen paikoilleen. Ilahduttavaa on myös kodin värien käyttö ja rento ote sisustuksessa. Kokonaisuuden viimeistelee asukkaidensa lisäksi vintage-huonekalut, ennakkoluulottomat säilytysratkaisut ja suoraan seinille maalattu taide. Tilava kylpyhuone tassuammeineen viimeistelee kokonaisuuden.

Makkaratehdas löytyy myös Instagramista: @nakkikartano

Lisää Wanhat Talot -tunnelmia on luvassa seuraavissa postauksissa!














Loviisan wanhat talot 2021 (lippuarvonta!)

Näyttää vahvasti siltä, että Loviisan wanhat talot vuosimallia 2021 päästää järjestämään. Itse odotan innolla elokuun viimeistä viikonvaihdetta, ja loviisalaisen tunnelmallisen tapahtuman toteutumista. Tänä vuonna wanhat talot -tapahtumassa on mukana lukuisia uusia kohteita. Kotikohteita on muutenkin runsaasti tarjolla. Tapahtuman rikkaus on päästä seuraamaan miten vanhojen talojen remontointi ja sisustaminen on edennyt sitten viime näkemältä.

Tapahtuma on kerännyt ympärilleen myös lukuisia oheispalveluja, kirppismyyjiä ja muun muassa suositun tuottajatorin. Syysmarkkinoiden henkeen tuottajatorilta löytyy  pientuottajien herkkuja, kukkia ja sisustustuotteita. Ympärivuotisten kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi kaupunkilaiset kunnostautuvat jälleen pop up -kahviloiden ja ruokapaikkojen merkeissä.

Wanhat talot -kohteita löytyy Loviisan keskustan alueen lisäksi esimerkiksi Skinnarbystä (Loviisasta Lapinjärven suuntaan) ja Ruotsinpyhtään ruukkialueelta. Täältä löytyy vuoden 2021 kartta.

Kävin tänään kävelyllä Loviisan Alakaupungissa ja Garnissonissa. Parin viikon päästä pääsemme sitten kurkistamaan talokohteiden pihamaille ja sisätiloihin oikein kutsuttuna. Tervetuloa!

Lisätietoja tapahtumasta ja lipunmyynnistä löydät täältä.

Haluatko voittaa kahden hengen lippupaketin vuoden 2021 Loviisan wanhoihin taloihin? Järjestän arvonnan sisustusblogini Instagramissa. Jos et käytä kyseistä some-kanavaa, niin voit osallistua arvontaan myös lisäämällä kommenttisi tämän blogipostauksen alle. Arvontaan voi osallistua täällä blogissa ja Instassa 22.8.21 sunnuntaihin asti. Arvonnan suoritan 23.8. maanantaina. Muista lisätä blogikommenttiin myös yhteystietosi (sähköpostiosoite), jotta pystyn tiedottamaan sinulle mahdollisesta voitostasi. Yhteystietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen. Voit myös tuplata voittomahdollisuudet osallistumalla arvontaan sekä blogin että Instagramin puolella.