Asuntomessut 2019 - viimeistelyä vaille valmista!

Vierailin tänään kesän tulevalla asuntomessualueella Kouvolassa. Pioneeripuisto on entinen kasarmialue punatiilisine rakennuksineen, jotka ovat olleet osittain uusiokäytössä. Nyt asuntomessujen toimesta vähällä käytöllä ollut alue saa uuden elämän. Kasarmialue on täydentynyt uusin pientaloin, ja rapistumassa olleita vanhoja rakennuksia on korjattu. Korjausrakentaminen onkin yksi asuntomessujen teemoista. Alueen punatiiliset rakennukset ovat hurmaavia, ja minua ainakin sykähdyttää tieto, että rakennukset on otettu hyötykäyttöön. Vanhoissa rakennuksissa on yleensä mukava huonekorkeus ja kauniit ikkunat. Myös tehdasmainen loft-tyyli luo hulppeat puitteet luovalle sisustajalle.

Sisustajia messuilla on ajateltu entistä enemmän. Talokohteiden lisäksi Pioneerikoulun tiloissa tulee olemaan tarjolla kohde Trendikoti inspiroimassa messukävijöitä uusimmista sisustustrendeistä. Edellämainitun naapurissa on puolestaan sisustuslounge, jossa pääsee syventymään sisustusmateriaalien maailmaan. Pioneerikoulun tilat ovat muuten myös sangen kauniit isoine ikkunoineen ja korkeine huoneineen. Tämä rakennus on myös mukana korjausrakentamisen teemassa.

Uutta rakennuskantaa alueelle on rakentunut monipuolisesti. Pienrivitalon muodossa näytillä on laadukkaampaa vuokra-asumista, seniori-ikäiselle asukkaille on tarjolla kylämuotoista asumista pientaloissa, ja joukossa on tietysti myös eri kokoisia ja näköisiä omakotitaloja erilaisiin tarpeisiin.

Useat messukohteet alkavat olemaan jo aika hyvässä mallissa sisätöiden puolesta. Alueella taidetaan paiskia vielä viimeistelyjä ja varsinkin pihahommia nämä jäljellä olevat viikot ennen heinäkuun kahdettatoista, jolloin messut aukeavat vierailijoille. On siis mielenkiintoista päästä uudelle vierailulle hetkosen päästä, ja nähdä messualue täydessä loistossaan. Kymijoen kylkeen rakentuvan alueen kaava on muuten hyvinkin onnistuneen oloinen. Rakennukset on pääsääntöisesti sijoitettu tonteilleen niin, että asukkaille on saatu kauniit näkymät ulos luontoon yksityisyyttä unohtamatta.

Asuntomessuja vietetään Kouvolan Koriassa 12.7. - 11.8.2019. Kuuluvatko asuntomessut sinun kesäsuunnitelmiisi?

Kuvat: 1 Pioneerikoulu, 2-3 Dekolaku, 4-5 Kotikompakti, 7-8 Taide (Johanna Oraksen taide on integroitu osaksi talon sisustusta), 9 ABC Apsi Apina (Kouvolan Pioneeri), 10-11 Talo Korea 12-13 Pioneeripuiston rakennuksia (ei messukohteita)


Kesän menovinkki: Loviisan Vanhat Talot 2019

Yksi kesän ehdottomista kohokohdista on ihanan tunnelmallinen Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma. Jo viidennentoista kerran vanhat, vähintään satavuotiaat, talot avaavat ovensa vierailijoille elokuun viimeisenä viikonloppuna (24.-25.8.2019). Kannattaa jo nyt pistää kalenteriin merkintä "Loviisa-viikonloppu" itselleen muistutukseksi. Vanhat talot -hulinat täyttävät kadut ja torit Loviisassa, ja toinen toistaan ihanammat kodit toivottavat sinut tervetulleeksi.

Vanhojen talojen viikonloppuna keskitytään perinnerakentamisen lisäksi seurailemaan erilaisia työnäytöksiä, juttelemaan tapahtumassa paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa, silmäilemään tuottajatorin, kirpputorien ja markkinoiden tarjontaa sekä tietysti ihastelemaan vanhojen talojen tunnelmaa. Kotikohteissa on yleensä vuoden mittaan tapahtunut pienempiä tai isompia muutoksia niin remonttien kuin sisustelujenkin merkeissä. Itse ainakin olen kiinnostunut kuulemaan miten remonttien yksityiskohdat on toteuttu, ja keräämään hyviä vinkkejä myös mahdollisiin omiin projekteihini.

Tunnelmalliset sisustukset ovat tietysti oma lukunsa. Minulla sydän sykkii vanhojen talojen persoonallisuudelle, ja eri tyyliset kodit sekä toteutustavat ovat mahtava inspiraation lähde. Loviisan Wanhat Talot -viikonlopun jälkeen puhkunkin aina hyvää mieltä, ja suunnittelen mielessäni millaisia pikku parannuksia voisin toteuttaa omassa kodissani.

Tervetuloa siis Loviisaan kesän mittaan vierailemaan, ja erityisesti kannustan suuntaamaan kulkupelin kohti Loviisaa Wanhat Talot -viikonloppuna. Nähdään!

PS. Postauksen kuvasarjassa pääsemme kurkistamaan yhteen Wanhat Talot -kohteista eli Vackerbackaan, joka löytyy Loviisan Suolatorin laidalta.










Hääkuvausta Vanajanlinnassa (Sony Alpha 9)

Kevään toisen valokuvauskurssin myötä pääsin ensi kertaa kokeilemaan Sony Alpha kameroita. Kyseessä on aika mukavan laatuiset peilittömät kamerat. Tällä hetkellä omat kamerat ovat Canonin mallistosta, ja vasta aika hiljattain sain hankittua ensimmäisen täysikennoisen kamerani. Kuvaan mielelläni 50 mm kiinteällä linssillä, mutta toki esimerkiksi tapahtumissa on kiva jos objektiivi tukee polttovälin säätämistä.

Sain workshop-päivään käyttööni Sonyn lippulaivamallin eli Alpha ysin. Välineistöstä valitsin tutun ja turvallisen 50 mm linssin (1.4), mutta ulkokuvauksissa olisin todellakin hyötynyt myös "zoomailusta". Hääkuvaus -workshopin tähtikuvaajamme Cristiano Ostinelli kuvaa muuten usein hääkohteissa jopa 12 mm linssillä, sillä hän haluaa tuoda hääkuvaan mukaan arkkitehtuuria tai upeaa hääpaikkaa ylipäänsäkin. Ostinellin omat hääkeikat kuvataan joko hänen kotijärvellään eli Comolla, tai sitten ympäri maailmaa hulppean kauniissa tai mielenkiintoisissa paikoissa.

Workshop päivän järjestävinä tahoina toimivat Sony Nordic ja kouvolalainen Foto Monza. Hääkuvaukselle tarjosi kauniit puitteet Hämeenlinnan kupeessa sijaitseva Vanajanlinna. Kuvasimme kahdessa innokkaassa porukassa sekä ulkosalla että sisätiloissa. Kuvattavina meillä oli hääpari ulkokuvauksessa sekä morsian sisäkuvauksen puolella. Kyseessä oli luonnollisesti ammattimallit, eikä todelliset häähumut.

Cristiano Ostinellin tunnusmerkkejä hääkuvauksessa on myös liehuvan pitkän hunnun hyödyntäminen. Huntu tai näyttävä mekkokangas tuo kuvaan liikettä sekä draamaa. Oikein hallittuna kuvista tulee mielenkiintoisia. Ostinelli pyrkii tietynlaiseen symmetriaan valokuvissaan, ja hän pitää itse erityisesti mustavalkokuvista. Asiakaskunta puolestaan taipuu hyvin usein värivalokuvien puoleen hänen mukaansa.

Mekin testailimme hunnun kanssa leikkimistä ulkokuvausten yhteydessä. Sonyn (A9) "auto focus" ominaisuus oli hyvin hyödyllinen tälläisissä hankalimissa tilanteissa, jossa tarkennus ilman automaattia olisi voinut olla haasteellinen. Tuulessa liehuva huntu olisi vaatinut tarkennukselta aika paljon, jos kamera ei olisi tuonut siihen apujaan. Sonyn kameranrungossa on kaiken lisäksi vakain, joka omalta osaltaan varmistaa kuvien laadukkuutta.

Workshopin jälkeen jäi kyllä himo noihin Sonyn kameroihin. Olenkin bongaillut hintatietoja eri verkkokaupoista ja liikkeistä. Kameramerkin vaihto ei rahamielessä ole kuitenkaan ihan pikku juttu. Toisaalta olisi myös kiva päästä testailemaan vielä vähän lisää Sonyjä, ja nimenomaan eri malleja tuon A9:n lisäksi.

Tule seuraamaan Instan puolella minun valokuvaustiliäni eli Lilla Lovisaa!


 

Valokuvakurssilta iloa & inspiraatiota

Tässä kevään mittaan olen käynyt oppimassa valokuvausta ja inspiroitumassa muiden kuvaajien seurasta kahteen otteeseen. Ensimmäinen valokuvaussessio oli täällä loviisanseudulla Maria Kalmi Photographyn -kuvakurssilla. Kameran manuaalisäätöjä on kiva välillä pohtia isommalla porukalla, ja kerrata asetuksia ohjatusti. Kurssihetkestä tuntuu aina jäävän joku uusi ajatus tai idea mieleen tulevia kuvaussessioita varten. Olen myös itse pitänyt kursseista, joissa osaanottajilla on hyvinkin erilaista taustaa ja osaamistasoa. Päivästä tulee yleensä sangen mielenkiintoinen ja inspiroiva.

Aiemmin taistelin ainakin jossain määrin valokuvien tarkkuuden kanssa. Välillä kuvissa on tietysti tarkoituskin olla utuisuutta tai epätarkkuutta, sanotaanko nyt vaikka taiteellisena vaikutelmana. Kuvaustilanteessa on tietysti ihanteellista jos tekniikka palvelee omaa näkemystä, eikä lopputulos jää vajaaksi sen vuoksi, että ei osannut jotain asetusta laittaa kohdilleen.

Nyt viime aikoina olen pelaillut enemmän kamerasäätöjen kanssa hakien juuri oikeanlaista tunnelmaa. Tummasävyisissä kuvissa on oma viehätyksensä, kunhan vain muistaa, että niissäkin se taika nimenomaan syntyy valon määrän hallinnalla. Erilaisiin lopputuloksiin pääsee hakemalla kameran sulkijan nopeuden, ISO herkkyyden ja kameran objektiivin aukon (f-luku) välistä kombinaatiota. Hyvinkin erilaisia tunnelmia taltioituu kuviksi testailemalla eri valotusaikoja sekä objektiivin aukon kokoa.

Keväinen valokuvauspäivämme sattui hieman viileähköön hetkeen. Kalmien hurmaava huvikumpu tiluksineen on kuitenkin inspiroiva ympäristö, jossa kivoja kuvauskulmia ja -kohteita löytyy jokaisella käynnillä. Vanha talo pihapiireineen sykähdyttää, ja saa unelmoimaan omasta vanhasta remonttikohteesta. Ehkä vielä joskus...



DIY: boheemi kukkakimppu

Meillä on tekeillä sisustusjulkaisu herttaselle. Mediaharjoittelija on tehnyt lehdelle taittoa sekä rakennetta. Julkaisusta uupuu vielä jonkin verran sisältöä, mutta kesäksi tuo lehti tulee olemaan valmiina.

Lehteä varten toteutin pienen "tee-se-itse" artikkelin, jossa valmistuu boheemi kukka-asetelma kukkaruukkuun. Alunperin tämän tekniikan opin Helmivillakon ja Petra Veikkolan kukka workshopissa. Ruukkuun asetetaan siis pala kanaverkkoa, joka tukee kasveja, ja mahdollistaa rehevän ja bohemin kimpun rakentelun. Itse kimppuun on tarkoitus tulla rouheutta ja elävyyttä. Kukkakaupan valikoima lisäksi kannattaa hyödyntää luonnonantimia puutarhasta, niityiltä ja metsiköistä.

Lehtiartikkelia varten kimppu syntyi isokokoiseen mustaan House Doctorin ruukkuun. Boheemit kukkakimput näyttävät kivoilta myös erilaisissa kirppisastioissa, kuten isoissa soppakulhoissa.

Kukka-asetelmaa varten napsin pihalta muutaman ruusunoksan, koristeomenaa sekä herukkaa. Kukkakaupasta valitsin hempeäsävyisiä ruusuja, pioneja, harsokukkaa sekä daaliaa. Isoon ruukkuun myös kasvien tuli olla melko pitkävartsia.

Oletko perinteisten "kurinalaisten" kimppujen ystävä vai sykkiikö sydämesi myös villimmille toteutuksille? Itse pidän monenlaisista kimpuista, ja arvostan floristien ammattitaitoa. On kuitenkin kiva päästää myös oma luovuus valloilleen. Kohta puoleen pääsee muutenkin kukkaistyttönä hyppelemään niityille ja keräilemään kauden kasveja maljakoihin.







































Unohdettu

Unohdetut ruusut rutistuvat keittiön kaapin päällä. Unohdettuja eivät ole ainostaan ruusut. Arkirytmiin ei ole mahtunut blogin päivitys, eikä oikein mikään muukaan palkkatöiden lisäksi. Sielua ovat hoitaneet kuitenkin ulkoillut kameran kanssa taikka ilman.

Nyt toiveissa on jo kiireen hellittäminen, ja ajan lohkaisu myös luovemmille hommille. Kesää odotellessa olisi tilausta myös pienille pintaremonttitehtäville ja tietysti myös pihamaan laittelulle.

Kiire on kirosana. Tilapäisenä ilmiönä se on jotakuinkin hyväksyttävissä, mutta elämäntapana, hmm, tyhmyyttä.