Auringonkukankeltainen iltahetki

Hieman ennen viimeisiä auringonsäteitä tulee vielä inspiraatio sännätä lähiniitylle katsastamaan, josko jokunen auringonkukka haluaisi poseerata kameralle. Ujosti nuo suuntaavat katseensa kohti metsänreunan taakse painuvaa aurinkoa, joka luo hetkeksi kultaisen hohteensa syksyisen niityn ylle. Muutama kuva tallentuu kuitenkin kameralle, ja kukkien kirkas keltainen sävy tuo piristystä pimenevään arki-iltaan.

Hetkisen päästä käyn heittämässä tyttären kaupunkiin, ja takaisin ajaessa ihailen peltojen päälle nousevaa sumuharsoa. Sumulautat kelluvat ilmassa ja pikku hiljaa valtaavat isomman alan puidun viljapellon yllä. Taivaanrannan tummuessa ojanpenkan koiranputket korostuvat utuista taustaa vasten graafisen kauniina.

Raikas ulkoilma virkistää. Sisälle lämpimään tullessa mielessä käy jo kauden ensimmäisen kaakaokupposen keittäminen. Ehkäpä tänään kuitenkin pärjää ihan teemukin ja kynttilänvalon kanssa. Lämpöistä ja kotoista tunnelmaa luovat nekin.


Luovutan

Joo, mä luovutan. Annetaan nyt vaan olla, ja otetaan ehtoo arkisten rutiinien ja haasteiden tuoksinasta. Antaa sykyn tulla, antaa kukkien kuihtua. Nautitaan hämyisistä illoista ja häipyvistä valonsäteistä.

Pysähtymisen vastapainoksi saa aina jotain. Lipuvia ajatuksia, hengähdystuokion, aikaa luonnossa, sumuisia aamuhetkiä, kirpeitä iltoja sekä yhteyden luovuuteen. Aina ei tarvitse olla sitäkään. On vain tämä hetki. Juuri tässä. Ja minä olen tismalleen sen hetken keskipisteessä.



Auringonvalolla ladattu

Valo, ilo, energia. Auringonvalolla on kertakaikkisen energisoiva ja akkuja lataava vaikutus varsinkin näin syksyn tullen. Kun peräjälkeen osuu useampi sateinen ja synkkä päivä, niin erityisen ihanalta tuntuu herätä auringon kutkutteluun. Kotonakin alkaa heti katsella nurkkia sillä silmällä: pitäisikö vaihtaa pari tuoretta kukkaa maljakkoon, ja kenties vaihtaa muutama tyynynpäällinen ja pöyhiä sohvaa?

Valo nostaa värisävyt loistoonsa, ja kameran takaa kurkisteltunakin koti näyttää kivemmalle. Samalla tekee mieli vähän testailla kamera-asetuksia, ja googlata ohjeita kuvankäsittelyn värimäärityksiin. Pahus, kun olisi muistanut laittaa ensin raw-asetuksen päälle kameraan, niin olisi voinut tehdä vähän vaativimpiakin kuvakokeiluja. Mutta ehkä joku toinen kerta. Kameran kanssa höpöilyyn saisi kyllä aikaa kulumaan vaikka kuinka paljon. Onneksi on myös kivoja kuvakursseja tarjolla, ja jälleen syksyn aikana meinaan osallistua ainakaan muutamaan kiintoisaan workshopiin, joista jää aina muutama niksi tai vinkki talteen.

Reipasta uutta viikkoa!



Sisustustrendit Svaneforsin tapaan (syksy / talvi)

Svaneforsin ydinosaamista ovat tekstiilit. On mattoa, verhoa, peittoa, kaitaliinaa ja tyynynpäällistä. Valikoima on tosi laaja, ja brändin sisältä löytyy myös hyvin monta erilaista tyyliä. Svaneforsin valikoimasta minua mielyttävät hieman pelkistetymmät tuotteet sekä värisävyt. Paitsi että samettityynyissä saa hehkua kaikki kauden syvät kauniit sävyt. Ja niitä sävyjä sitten piisaakin!

Olen ottanut sisustuskauppani herttasen valikoimaan jo aiemmin Svaneforsilta paimentolaistyylisiä mattoja, graafisen pelkistettyjä mustavalkoisia mattoja ja juurikin noita eri värisiä ja muotoisia samettityynyjä. Svaneforsin samettipäällisten (ja päiväpeittojen) vahvuudeksi haluan mainita, että ne eivät ole mitään nukkasieppareita, ja ovat myös mukavat käytössä ihan lökösohvan nurkassakin.

Svaneforsin tuotevalikoimasta löytyy myös kiinnostavaa kankaalle kudottua tekstiilitaidetta. Valokuvaaja Orlando Boströmin Intiassa ottamista valokuvista on tehty näyttäviä iso kokoisia kangastauluja. Tälläinen taidekangas seinällä antaa huoneelle ilmettä, ja toimii halutessa myös muun piensisustuksen värikoodistona.

Myös Svaneforsin showroomille oli taidokkaasti koottu pieniä tiloja ja näkymiä eri värisävyjen ympärille tai yhdistelmänä.

Syksyn ja tulevan talven sisustustrendeissä on Svaneforsin paletillakin runsaasti samettia, kauniita yksityiskohtia, etnisyyttä, syviä sävyjä kuten luumua, petroolia ja sahraminkeltaista sekä ripauksena siellä täällä hieman messinginhohtoa. Toki pelkistetympää mustaa, harmaata ja valkoistakin on saatavilla pehmeitä roosansävyjä sekä syvää metsänvihreää unohtamatta.




Habitare 2017 - It's in the details babe!

Habitare vuosimallia 2017 on käynnissä. Sisustuksen trendeissä maistuu tällä hetkellä hieman muutoksen tuulet. Eettiset arvot sekä luontoystävällisyys korostuu usean brändin sekä nuoren suunnittelijan ideologiassa. Vaikka varsinainen "trash design" on tänä vuonna hieman pienemmässä roolissa messuilla, ovat pioneerit ja suunnannäyttäjät vaikuttaneet jo sen verran suuren massan ostotottumuksiin, että eettisiä arvoja osataan kysyä, vaatia ja arvostaa.

Eettisyys voi tarkoittaa läpinäkyvää tuotantoprosessia, alkutuottajan työpanoksen arvostamista, raaka-aineiden alkuperän sekä ympäristökuormituksen ymmärtämistä. Parhaissa tapauksissa design yhdistää suunnittelijan sekä käsityöläiset yhteiseen projektiin, jonka lopputulema on kaunis pitkäikäinen käyttöesine.

Signals -näyttely on tällä kertaa mielestäni aika hyvin vainulla. Näyttelyalue on ehkä hieman vähemmän makuuni kokonaisuudessaan kuin viime vuotinen, mutta kyllä alueen näkökannat henkivät vahvasti sisustuksen ja asumisen signaaleja.

Protoshopissa ja Talenshopissa on aina mukava käydä tunnelmoimassa nuorten lupaavien suunnittelijoiden kädenjälkeä. Parasta nuorelle taitavalle suunnittelijalle on tietysti saada prototyyppi tai pientuotannossa oleva sarja ihan varsinaiseen teolliseen tuotantoon. Toivottavasti näitä protoiluja ilmestyy taas tulevan vuoden aikana tuotantoon eri merkkien alle.

United Stories on muuten uusi juttu messutarjonnassa. Tuolla osastolla oli myös pieni pop up ja hyvännäköisiä kulhoruokia valmistava kuppila.

Ja pop-up shoppailusta puheen ollen: ainakin keskiviikkona Mujin pop up -osastolla oli jatkuvaa kassajonoa, eli eleettömät kipot ja kapot lähtivät monen design- ja Muji-fanin mukaan messuilta. Mujikin sen muuten tietää: suomalaisille kannattaa varata pino ämpäreitä osaston nurkalle! Heh.

Tässä siis nippu ensivaikutelmia Treanin tapaan. Ai niin, ja kannattaa koukkasta myös Nordic Buzz -osaston kautta. Siellä on uutta notkeaa designia tarjolla pohjolan eri kolkilta. Loviisalaista osaamista messuilla edustaa Greyscale design omilla printti- ja sisustustuotteillaan. Itse bongasin vielä hauskan uuden tuttavuuden ihan siitä Greyscalen kulmalta. Cardboard Christmas -tuotemerkin alle on suunniteltu kierrätyspaperista valmistettuja pahvituotteita, jotka ovat suunnattu joulusesonkiin. Nämä "Nordic Buzz" pöhinät päätyvät kohta puoliin myös herttasen valikoimiin.

Kuvat:  1,2,3 (Protoshop), 4,5 (Talentshop), 6,7,8 (United Stories), 9 (Eettinen alue / Tikau), 10, 11, 12, 13 (ohjelma-alue), 14 (Anno), 15, 16 (Signals), 17 (Muji pop up)











Mehevä mustikkapiirakka

Tytär pyörähti IKEAssa sunnuntaina, ja toi tuomiseksi pienen uunivuoan. Hänellä oli visio, että siinä voi valmistaa sopivan PIENIÄ ruokia ja herkkuja. Hyvin ajateltu!

Tuumasta siis toimeen, ja vuoan onnellinen uusi omistaja googlasi piirakkapohjaohjeita, ja päätyi Kotikokki-sivuston simppeliin, mutta mehevän hyvään ohjeeseen. Uudessa pienehkössä uunivuoassa on riittävän korkeat reunat, ja siinä piirakkakin valmistuu mukavasti kuivumatta.

Minulle jäi tässä diilissä vain teeveden keittäminen ja piirakan kypsymisen odottelu. Valmiin mustikkapiirakan hiukan jäähdyttyä oli aika korkata testiversio, istahtaa sohvalle, ja nauttia iltateehetkestä.

Mustikat ♥

Piirakkapohjan kaveriksi vuokaan meni mustikkajogurttiseos, joka paistui kivasti hieman kerroksittain pohjataikinan kanssa. Tytär oli säästänyt myös osan taikinasta piirakan päälle rennosti ripoteltavaksi.

Ohje:

Tee pohja linkin ohjeen mukaisesti. Mustikkaseokseen tarvitset noin 200 grammaa mustikoita (pakaste), kananmunan, puoli desiä sokeria ja 2 desiä turkkilaistyyppistä jogurttia (kermaviili käy myös). Meillä tuo jogurtti oli jääkaapista löytynyttä Total -jogurttia.

Nauti valmis piirakka vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa tai ihan sellaisenaan. Koskas taas leivotaan?






The Superwood Festival ♥

Musaa, leffoja, hengailua, hyvää kasvisruokaa, lokakuinen suomalainen mäntymetsä, merenrantaa ja yllättäviä hetkiä. Miltäs kuulostaisi? Minusta tuo kattaus kuulostaa jo ennakkoon aivan mielettömän kutkuttavalle, ja suuntaankin vankkurini kohti Helsingin Vuosaarta ja legendaarista hotelli Rantapuistoa lokakuun loppupuolella (20. - 22.10.2017).

Ivana Helsingin porukat ovat yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa lyöneet todellisen "boutique" festivaalin kasaan. The Superwood Festival on ensimmäinen laatuaan, mutta veikkaan, että jatkoa on luvassa. Festivaalin tarjonnassa on mm. taidenäyttelyitä, huippu artisteja, luentoja ja pop-up design kauppa. Festivaalimuonitus tulee olemaan hotelli Rantapuiston käsissä, ja viikonloppu vietetään kasvisruoista nauttien. Rantapuiston rantasaunakin kuulemma lämpiää, ja kovimmat bilettäjä saavat nauttia yllätyskeikoista ja elämyksistä vaikka ihan kellon ympäri.

Itse odotan leffaelämysten lisäksi erityisesti Paola Suhosen kuratoimaa "suunnistusta". Saimme kuulla ennakkoon sen verran vinkkejä tuosta tulevasta öisestä elämyksestä, että käsivarret menivät jännityksestä kananlihalle. Kuvittele tämä: pimeä mäntymetsä merenrannassa. Taskulamput käteen suunnistajille, ja kohti ensimmäistä rastia. Jossain edessä puiden runkojen välissä pilkottaa valoa. Kuulet etäisesti laulua yössä. Äkkiä valoja syttyy sinne tänne. Metsän asukkien kuorolaulu raikaa yössä.

Kurkkaa tarkemmat tiedot ohjelmasta täältä!

PS. Hotelli Rantapuisto on toiminut alunperin pankin koulukeskuksena, ja se henkii edelleen vahvasti rakennusvuottaan 1963. Hotellin rakennukset polveilevat mäntymetsäisessä maastossa, ja alempana rannassa kimaltelee meri. Hotellin miljöö tarjoaa eittämättä mainiot puitteet tulevalle festivaalille. Lokakuiseen hämyyn hotelli sonnustautuu varmastikin tunnelmavaloin ja kynttilöin.

Kuvasarjassa piipahdamme hotelli Rantapuistossa tänään järjestetyssä festivaalin lehdistötilaisuudessa. Viimeinen pinkki kuva on oma inspiroitumiseni tulevan festivaalin tiimoilta. Taide ravitsee, uudistaa ja avaa polkuja uusille poluille. Kiitos.