Hyssytellään

Hämärän hyssyttelijät ry kokoontuu jälleen kynttilätunnelmin. Terveiset siis meiltä täältä Loviisasta! Kotimme remontti ei ole syksyn aikana juurikaan edennyt. Ne kuuluisat pari muuttujaa ovat olleet kylässä, ja hommat paussilla sen mukaisesti. Toivottavasti saan kerättyä itseni sohvan nurkasta pikku hiljaa, ja pääsen edistämään muutamia keskeneräisiä osa-alueita sisätilojen remonttimme suhteen. Paljon ei toki toteutuksesta enää puutu, mutta tehtävää on vielä kuitenkin.

Olohuoneemme sisustusta olen muutellut sitä mukaan, kun olen tavaroita joutunut siirtelemään remontin tieltä paikasta toiseen. Olen suunnitellut vanhan vihreän sohvamme laittamista kiertoon, ja sen jäljiltä muuttavani olohuoneen sisustusta hieman oleellisemmin. Kohti joulua etenemme kuitenkin nykyisellä kokoonpanolla, jos nyt ei joku ihmeellinen energianpuuska valtaa vartaloa. Veikkaan, että minulle riittää tässä kohtaan kuusipuun metsästys urheilusuoritukseksi, ja muilta osin olohuone voi odotella parempia aikoja.

Kynttilänvalo pelastaa onneksi niin juhlan kuin arjenkin. Niitä poltellessa! Onneksi ei sentään jäitä sen erään sananlaskun mukaisesti...













Valokuvauksen taikaa tutkimassa

Pääsin pitkästä aikaa inspiroitumaan valokuvakurssille, jonka järjesti tuttu lifestylekuvaaja Maria Kalmi. Tällä kertaa Marian kuvapäivä pidettiin Lapinjärvellä Kalmien uudessa kodissa, joka tarjoaa huikeat puitteet erilaisille kursseille, tapahtumille ja retriiteille. Rakennus on toiminut Lapinjärven kunnan koulunakin, mutta oli myös pitkään vuokrattuna taidekodiksi. Nyt kiinteistökokonaisuus muokkautuu Marian ja miehensä Mikan kodiksi. Samalla tämä pariskunta muokkaa rakennukseen toiminnot ja tilat myös taiteelleen, eli niin musiikille kuin valokuvaukselle ja muullekin yhteisölliselle toiminnalle. Ideoita ei toteutukselta ainakaan puutu!

Vaikka Kalmien remonttiprojekti on käynnistynyt aika hiljattain, oli kodin iso pääsali ja koulun alkuperäinen keittiö jo uudistunut pariskunnan tyylin mukaisiksi. Valtavien tilojen remontoinnissa ei kyseessä olekaan ihan pikku näpertely, ja tasoitetta sekä pintamateriaaleja tulee kulumaan ämpäritolkulla. Veikkaisin heidän aiemman kodin projektien pohjalta, että ideat tulevat sinkoilemaan myös jatkossa, eli nähtävää ja koettavaa jää myös seuraaville vierailukerroille.

Valokuvakursseilta haen itse ensinnäkin inspiraatiota, iloa ja omien näkökulmien sekä toimintotapojen haastamista. Kurssin jäljiltä kamerassa ei ole pelkästään upeita otoksia, vaan pikemminkin testailuja ja kokeiluja: kuinka tumma kuva vielä toimii? Löytyykö kuvasta pieni valonpilkahdus, joka tuo taian ja kauneuden esiin? Vai haetaanko lopputulokselta sen sijaan valoisuutta, keveyttä ja värejä? 

Asetelmien teko ei ole minulle se omin tapa lähestyä valokuvausta (tai sisustusta). Tämä on osa-alue, jossa ihailen aina osaajia. Heitä, joille tuntuu olevan helppoa tai luontaista kerätä satunnaiselta tuntuva kokoelma asioita yhteen, ja saada lopputulos näyttämään kauniilta. Tutkiskelemalla näitä toimivia asetelmia voi havaita yhdistäviä tekijöitä kuten sävymaailman tai kenties jonkun matemaattisen lainalaisuuden. Silti onnistuneen asetelman luominen on minulle hieman mysteeri, mutta edelleenkin hyvin kiehtova maailma.

Toisaalta valokuvalliset tutkimusmatkat voivat johtaa ihan johonkin uuteen suuntaan. Parasta on tietysti löytää se oma juttu, ja iloita siitä. Aina voi myös aloittaa alusta. Se on aika hienoa.












Purkutaide valloittaa Keravalla

Taiteen kotitalo on Purkutaide-projektin elämyksellinen kokonaisuus Keravan Ahjossa. Lähes sata taiteilijaa ja taiteen harrastajaa on päässyt toteuttamaan teoksiaan jo hetkisen kuluttua purettavaan kerrostalokohteeseen. Vierailimme talossa tänään ystäväni kanssa, ja olimme molemmat myytyjä. Niin paljon nähtävää ja koettavaa mahtui tähän näyttelyyn. Käytännössä katsoen kerrostalo on lattiasta kattoon täynnä uskomattoman taidokkaasti toteutettua taidetta. 

Graffititaiteilija Jouni Väänänen toimii taiteen kotitalon taiteellisena johtajana. Iloitsen, että hänen kaltaisiaan moottoreita ja tekijöitä löytyy ideoimaan ja toteuttamaan näinkin massiivisia projekteja. Olen ymmärtänyt, että alunperin Keravalla eivät kaikki tahot kannustaneet tai tukeneet hulppeaa ideaa, mutta onneksi se toteutui soraäänistä huolimatta.

En tiedä onko Keravalla Ahjon kaupunginosassa aiemmin nähty purkutaidenäyttelyn vetämään kansanpaljoutta. Olen itsekin hurautellut useamman kerran Keravalle nyt näyttelyn alettua. Onpa siis tullut samalla Kerava - Tuusula - Järvenpää akseli tutuksi. 

Taiteen kotitalo on tietääkseni avoinna vielä 16.8. asti, joten jos kiinnostuit näyttelystä tai olet sinne jo muutenkin suunnitellut matkaavasi, käytä tilaisuutesi hyväksesi ajoissa. Ja jos näyttelyssä ehdit jo vierailla, kerro mitä pidit siitä?




Asuntomessujen fiilistelyä

Asuntomessujen 2020 parasta antia on mielestäni 
  • Tuusulan kunnan panostus uuteen alueeseen: messualueen laitamilla on pitkä puistoalue, joka pitää sisällään lasten leikkipuistot, ulkoilureittejä ja mikä parasta runsaat koko lähiön yhteiset istutusalueet. Näiden lisäksi messualueen kaava oli sangen kylämäinen, ja esimerkiksi kulkuväylien materiaaleihin oli panostettu.
  • Heräääminen: kestävää kehitystä tarvitaan tottakai myös rakentamisen ja sisustamisen rintamilla. Siinä missä rakennusten elinkaarta ja esimerkiksi materiaalien ympäristövaikutuksia pohditaan, edelläkävijät ottavat parempia rakennustapoja jo käyttöön.
  • Edelliseen kohtaan viitaten: Trä Kronor Townhouse -kodit (kohteet 28 - 29) on lähdetty toteuttamaan luonnollisia ja terveellisiä rakennustapoja noudattaen, ja hyödyntäen laadukkaita materiaaleja. Minua kiinnosti erityisesti kuinka kyseinen projekti on saanut rakennusluvat painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Trä Kronorin konsepti on niin kiinnotava, että aloin pohtimaan, josko vielä kerran rakentaisin uuden talon.
  • Kohtuulliset asuinneliöt: rakennetaan kodit optimaalisen kokoisiksi, mutta muistetaan kuitenkin arkielämän tarpeet ja käytännöllisyys.
  • Kotoisa tunnelma: puuteriset, murretut ja tummatkin sävyt pintamateriaaleissa saavat kodit tuntumaan turvallisilta ja lämpimiltä.
  • Kotien valoisuus: isot ikkunapinta-alat varsinkin oleskelupuolella ovat edelleen varsin suosittuja. Väliseinissä ja ovissa on käytetty myös raamitettua ikkunapintaa.
  • Atriumpihat (Finnlog Hetena) tai ulkorakennusten ja aitaelementtien hyödyntäminen yksityisen piha-alueen rajaamiseksi.

Sisustusvalinnoissa on pinnalla Asuntomessujen kohteiden pohjalta
  • Mustat keittiöt, joita on voitu "keventää" puusävyisellä tai vaalealla osiolla.
  • Keittiöt, jotka sulautuvat kauniisti yhtenäiseen oleskelutilaan.
  • Hanat ovat joko mustia, kultaisia tai messinginvärisiä.
  • Marmorikuvio eri sävyisinä versioina näkyy pöytätasoissa ja etenkin märkätilojen pintamateriaaleissa.
  • Puun käyttö pintamateriaaleissa ja huonekaluissa on suosittua.
  • Skandinaavinen pelkistetty tyyli on edelleen vahvoilla, mutta se ei toistu graafisen jyrkästi, vaan pikemminkin puuterisen pehmeästi.

Messukodeissa ei yleistäen nähty tällä kertaa juurikaan
  • kirppis- tai kierrätysteemaa irtokalusteissa
  • yllättäviä persoonallisia valintoja kodin pintamateriaaleissa taikka sisustuksessa
  • vihersisustamista 
Kuvasarjan ensimmäisessä kuvassa (Honka Huomen) nuo viimeksi mainitut kohdat on sen sijaan nimenomaan huomioitu.





Asuntomessut 2020

Asuntomessut 2020 toivottavat vieraat tervetulleiksi 3.8. maanantaista alkaen. Huomaa, että tänä vuonna liput ostetaan netistä, ja lippuun valitaan ajankohta, jolloin messuille suunnittelee tulevansa.

Messukotien sisustustrendeistä löytyy tänä vuonna utuisia sävyjä. Puuteristen vaaleiden sävyjen lisäksi myös tummemmat värit ovat usein hieman murrettuja. 

Jos ruskeansävyisen nahkasohvan hankinta on ollut mielessäsi, niin et ole idean kanssa yksin. Ruskea nahkasohva löytyi nimittäin myös monesta messukohteesta. Tämän lisäksi sohvien värityksistä löytyi etenkin harmaansävyjä.

Puu varsinkin pintaverhoilumateriaalina on edelleen suosittu. Messuilla on myös usea hirsirakenteinen kohde, joten sitäkin kautta puupintaa on näkösällä.

Puuterisävyjen lisäksi messukoteihin oli päätynyt tummanvihreää sekä -sinistä, mustaa, murrettua keltaista ja myös valkoisen eri sävyjä. Kotoisuutta oli tuotu esimerkiksi taiteen muodossa. Viherkasveja ei ollut runsaasti esillä muutaman viime vuoden tapaan. Toki poikkeuksiakin löytyi.

Tuusulan Asuntomessujen kodit ovat pääsääntöisesti aika maltillisen kokoisia. Messukohteet olivat tänä vuonna sisustustyyliltään melko ajanmukaisia, eli joukosta ei löytynyt selkeää oman tiensä kulkijaa tai muuten vaan poikkeavalla otteella kohauttajaa. Lukuisia kivoja ideoita ja tunnelmia on toki tarjolla.

Teen lähipäivinä vielä toisen messupostauksen asuntomessuilta. 

Kuvat kohteista (sisustussuunnittelija): 1-2 Honka Huomen (Suunnitteluhuone Nionio oy / Maru Hautala), 3 Sievitalo Kultakoivu (Sisustussuunnittelu Linda Baki), 4 Kastelli Kuori (Sanna Siik-Keskisarja, Annu Lahtinen), 5 Townhouse Rokka (Design Paja oy / Nordic Stories / Johanna Hernesniemi), 6 Villa Lakka Kivitalo (Design Iisa Laatio Oy) 7 Villa Fortuna, 8 Sievitalo Kultakoivu (Sisustussuunnittelu Linda Baki), 9 Oma Talo Kulma (Sasu Heikkilä / Sasu's Playhouse)

Asuntomessut 2020
Asuntomessut sisustustrendit

Ihanat pihat

2.8.2020 sunnuntaina on vuorossa kesän toinen avoimet puutarhat -päivä täällä Loviisassa. Itse kävin kiertelemässä pihoja ja puutarhoja jo kertaalleen tälle kesää, mutta sunnuntaina voisi ottaa pienet uusinnat, tai käydä ainakin kahvittelemassa jollain kivalla kesäpihalla. Sunnuntaina pop up -kahveja tarjoilee useampikin pihapiiri. Tervetuloa siis Loviisaan!

Oma pihamme on vielä ihan mullin mallin, mutta vanhat istutukset ovat antaneet ihanasti kukkaloistoa koko alkukesän. Nyt vuorossa ovat vielä muutamat erilaiset hortensiat, ja niitä olen napannut maljakkoon viimeisten ruusujen kaveriksi.

Loppukesästä on vielä hyvin aikaa tehdä istutuksia ja muutoksia kukkapenkkeihin. Ensi kesänä meidänkin pihalla pääsemme sitten tositoimiin pihan viihtyvyyden osalta. Tänä kesänä syntyi jo uusittu sisäänkäynti terasseineen sekä vähintäänkin tilapäinen kukkapenkki, johon pelastin muuttuvan pihan alta perennat.

Hyvää loppuviikkoa! Meinasin huristella huomenna Tuusulaan Asuntomessujen pressipäivän merkeissä. Sieltä kerron siis kuulumisia seuraavaksi.


Work in Progress

Ensimmäinen pieni kurkkaus meidän kotiimme tulee tässä. Pikkuhiljaa alkaa remontointi tuottaa tulosta, ja myös valmista pintaa on alkanut syntymään. Varsinainen huonekalujen ja tavaroiden asettelu on vielä ihan alkutekijöissään, tai väliaikaisten ratkaisujen varassa. Keittiötämme käytämme toki jo päivittäisessä elämässä, mutta suurin osa astioista on vielä autotallin puolella säilöttynä. Arkielämän perustarpeet ruoanlaiton suhteen muodostavat väliaikaisessa asunnossamme mukana olleet astiat. Kahden hengen taloutta näillä pyörittää ihan kivasti, mutta heti jos ruokapöydän ääreen rantautuu useampi henkilö, ovat astiat samantien kortilla.

Hankin keittiömme aiemman kodin tavoin IKEAsta. Nyt vanhan talon tunnelman mukaisesti keittiön ovien tyyli on myös perinteisempi. Aiemmassa hyvinkin modernissa kodissamme oli valkoiset sileät ovet ja harmaat tasot. Täällä remonttikohteessamme, jota myös kohta viimeistään myös kodiksi kutsutaan, ovien väriksi päätyi harmaa, ja tasot ovat puolestaan valkoiset. Tasot olisivat hyvin voineet olla myös esimerkiksi täyspuuta ja sävy sen mukaisesti jotain tammen tai pöykin väliltä.

Seinäpinnoissa keittiössämme on rennolla kädellä työstetty saneerauslaastipinta. Roiskekorkeudelle on laitettu yksinkertainen valkoinen laatta. Laatoituksen ilme olisi ollut hieman graafisempi, jos saumausaineeseen olisi valittu tummempi sävy. Itse pidän myös tästä valkoisen laatan ja sauman yhdistelmästä.

Vanhan talon tunnelmaan sopii mielestäni myös posliiniallas ja hana, jossa yhdistyy teräs sekä posliini. Näin alunperin tämän hanamallin Musta maalaistalo -blogin instapostauksessa, ja otin mallin heti muistiin mahdollista omaan tulevaa remonttia ajatellen. Tyylin viimeistelevät niin ikään posliiniset vetimet, joista suurin osa on nuppimallisia.

Tällä hetkellä meillä on keittiön vesipisteen vierustalla perus valkoinen tikashyllykkö, mutta tuon nurkkauksen järjestän vielä toisella tavalla. Meillä on muutenkin tavoitteena jossain vaiheessa palauttaa muutama tulisija taloon. Sitä ennen tulee joskus aiemmin katkotut piiput palauttaa toimintakuntoiseksi.

Remontti meillä siis jatkuu edelleen. Valmistuminen on jo aika lähellä, mutta vielä noita ponnisteluja on luvassa. Välillä on pitänyt kuitenkin huilata ja tehdä pieniä kivoja kesäretkiä. Remontti ei tuosta kuitenkaan karkaa mihinkään.




Malmgårdin kartanolla

Loviisan alueelta löytyy lukuisia kartanoita. Näistä yksi on entisen Pernajan kunnan pohjoisosassa sijaitseva Malmgård. Nykyisen kartanorakennuksen historia ulottuu aina 1800-luvulle. Jo sitä ennenkin Malmgårdissa sijaitsi vanhempi kartanorakennus (1600-luvulta lähtien), joka purettiin samalla kun uudempi versio oli rakenteilla.

Malmgårdin tiluksilla viljellään luonnonmukaisesti, ja sortimentista löytyy myös perinneviljoja kuten spelttiä ja emmervehnää. Oman maan antimia jalostetaan edelleen lopputuotteiksi, ja niitä voi vierailija ostaa itselleen kartanopuodista. Malmgårdin panimo toimii niin ikään kartanon tiluksilla. Panimon tuotteita löytyy kartanopuodin ja pubin lisäksi myös melko kattavasti ympäri Suomen isoimmista marketeista.

Itse kartanoon pääsee tutustumaan ennakkoon varattavan kartanokierroksen merkeissä. Tälläiselle kartanokierrokselle suuntasimme eilen. Kartanon tilukset ovat jo itsessään osa kaunista suomalaista perinnemaisemaa punaisine tiili- ja puurakennuksineen. Hollantilaista uusrenesanssia edustava päärakennus on puolestaan kooltaan melkoisen hulppea, ja sitä ympäröi vehreä puistoalue.

Kartanon sisustus on laitettu alunperin kerralla uusiksi, eli aiemmasta puretusta empiretyylisestä kartanosta ei uutuuttaan hohtavaan rakennukseen kannettu irtaimistoa. Kalusteita, koriste-esineitä ja esimerkiksi valaisimia hankittiin Italiasta. Alkuperäiset 1800-luvun lopun sisustushankinnat palvelevat edelleen mitä suurimmilta osin kartanon asukkaita. Jokainen sukupolvi on toki kartanoon tuonut oman pienen lisänsä taidehankintojen ja sisustuksen ehostamisen merkeissä, mutta kartanossa on säilynyt erinomaisesti myös tuo alkuperäinen tyyli.

Malmgårdin kartanon kattomaalaukset on suunnitellut Salomo Wuorio. Ne ovat edelleen upeassa kunnossa, ja todella näyttävät kauniine sävyineen. Kartanossa on nähtävillä myös runsaasti taidetta ja historian havinaa Creutzin suvun vaiheista.

Kartanokierroksella isäntänä toiminut Henrik Creutz kertoili monta hauskaa tarinaa kartanon vaiheista. Niitä pääset halutessasi myös sinä kuuntelemaan varaamalla paikan kesän kartanokierrokselle.

Kuvasarjassa piipahdamme kartanon tiluksilla ja kurkistamme kartanon suureen saliin, jossa kuvaaminen oli luvallista.