Juhlia vietimme sitten pienen lähipiirin kanssa ihan täällä meillä kotosalla. Leipomuksia ja muita valmisteluja teimme viikolla muiden arkisten askareiden lomassa. Kun nuo aivan ihanat ja aurinkoiset säät vielä jatkuivat ystävällisesti päättäjäisviikonlopun yli, oli juhlavarustelu yllättävän helppo järjestää myös oman kodin puitteisiin.
Bongasin nettilinkin takaa uuden suolaisen piirakan pohjan ohjeen. Tietysti juhlapäivänä tälläistä uutta reseptiä täytyy lähteä kokeilemaan ihan kylmiltään, varsinkin kun ohjeessa luvattiin, että kyseessä on "helppo ja hyvä" leivonnainen. Jälkikäteen tytär totesi minulle, että "helppo on markkinointisana". Totta! Pohjataikina oli nyt mitä oli, mutta onneksi pellillinen suolaista piirakkaa kelpasi vierailijoille, vaikka itse en lopputulokseen ollut ihan tyytyväinen. Tai sitten meillä kävi vain sen verran vieraskoreaa porukkaa kahvilla, että saivat hymy huulilla lusikoitua piirakan kitaansa.
Muutamana viime vuonna teini-ikäiset jälkeläiseni ovat lähinnä pakoilleet äidin kameraa, mutta nyt juhlien sankari pyysi, josko ottaisin hänestä kuvia valmistujaispäivänä. Tämä olikin mukava tarjous, sillä opettelisin mielelläni lisää valokuvausta, ja erityisesti vielä potretteja tai laajemmin ihmiskohteiden kuvaamista.
Kuvia siis otimme omalla pihamaalla, ja testailimme perinteisen tyylisiä valmistujaiskuvia sekä koitimme pähkäillä myös hieman persoonallisempia ideoita. Tyttärellä oli myös toive ottaa yhteiskuvia meidän koiramme kanssa, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. Koira oli kuin sähäkkä säkkärä innostuksissaan (herkuilla motivointia), ja lähinnä kuvaussessio meni niiltä osin pelkäksi nauruksi.
Valmistujaiskuvausta nyt testattuani olen jälleen astetta enemmän kamerakuumeinen. Nykyinen kamerani (Canon 7D) on niin sanottu croppikennoinen (1,6 kertainen croppi), ja päivittäisen kamerani mielelläni täyskennoiseksi. Uuden kameran hankinnan laitan välittömästi täytäntöön, kunhan ensin lakkaan köyhtymästä. Sitä odotellessa!
Vietettiinkö teillä kevätjuhlia tai päättäjäisiä?
