Syksy merkitsee minulle aina luopumista, loppumista ja valoisan vehreän sesongin hyvästelemistä. En ole siis varsinaisesti ottaen syksyn ylin ystävä. Tänään kun vietimme Loviisassa kesän kolmansia avoimia puutarhoja, en voinut olla jo huokaamatta hieman, ja suuntaamatta katsetta kohti syksyä. Onneksi puutarhoissa vielä riittää kesän satoa ja kukkaloistoa.
Loviisan avoimet puutarhat on tämän kesän osalta nyt nähdyt. Toistaiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma päästäisiin pitämään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Toivotaan, että tilanne pysyy sen verran hyvänä, että Loviisan lippulaivatapahtuma pystytään toteuttamaan. Johan wanhat talot -tapahtumaa on kaivattukin!
Kiertelin tänään muutamissa puutarhakohteissa. Kuvasaldoa kertyi Pitkänpöydäntalon pihamaalta ja Villa Ilennasta. Piipahdin myös Kerttulan taidepuutarhassa Skinnarbyssä. Sekä Kerttula että Pitkänpöydäntalo ovat mukana myös wanhoissa taloissa.
2021 wanhat talot -tapahtumassa on mukana useita uusia kohteita, joten itse ainakin odotan innolla pääseväni kurkistamaan näiden kotien tunnelmaa. Remontti- ja sisustusinspiraatiota odotellessa käyskennellään nyt hetkonen puutarhojen puolella.
PS. Pitkänpöydäntalon pihamaalla asustelevat kanat taitavat olla niitä Viiru ja Pesonen -tarinoista tuttuja kuopsuttelijoita. Veikkaan, että ne juovat kellon viiden teet ainakin sunnuntaisin. Kanat ovat myös paikalla elokuun viimeisenä viikonloppuna ja saattavat innostua pulputtelemaan tapahtumassa vierailevien kanssa.
