Trean sisustusblogi

Päätin pitkästä aikaa osallistua kuvahaasteeseen, jossa vuoden jokaiselle päivälle on oma aiheensa. Olen tälläisiä joskus aiemminkin kokeillut, mutta homma on lopahtanut muutaman osallistumispäivän jälkeen. Saapa nähdä miten tällä kertaa käy. Tällä kertaa osallistuminen on tosin helppoa, koska päivittäiset kuvat julkaistaan joko Instaan tai haasteen omalle Facebook-sivulle.

Eilen aloitettiin "I am here" teemalla, ja tänään on vuorossa "keltainen". Aamusella ajattelin, että jos vain suinkin ehdin päivänvalon aikaan ottamaan kuvasen, niin teemaan sopien uusi keltainen paitani (ale-löytö!) kuvautuu päälläni (selfie, selfie). Mutta ei. Eihän tähän pimeyteen voi muuta sanoa kuin...

Onneksi kukkamuistotkin tarjoilevat väriterapiaa. Selailin viime syksyn Brinkhall Workshopin kuvasaldoa, ja sieltä löytyy vielä niin monta ihanaa otosta, jotka eivät ole valmiiksi kuviksi asti koskaan päätyneet. Workshopin kukka-anti oli kyllä niin uskomaton, ja Brinkhallin kartono niin kaunis miljöö, että jo näitä kuvamuistoja katselemalla elämänlaatuni parani tälle päivää monta kymmentä prosenttia. Muuten tulee kyllä huovattua sydäntäriipivissä mollisoinnuissa. Koska mä voin. Ja kaikelle on aikansa. Vai mitä näitä nyt on.

Ihmiset kaupanjonoissa
Ihmiset liikennevaloissa
Moottoritiellä kohti kotia
Kaikilla kohdaltansa sama määränpää

Varovasti nyt (Egotrippi)

Hyvää joulua! Treanin kotipesässä joulu on sujunut melkoisen perinteisesti. Pari päivää ennen h-hetkeä sain metsästettyä meille kivan latvakuusen ja houkuteltua sen ihan kuusenjalkaan asti. Kuusi on myös sivistyneesti pystynyt pystyssä.

Tyttäret hoitivat kuusen koristelun ja hieman myös siivoiluja, siinä missä minä postailin lähinnä herttasen tiskin takana vielä viimeisiä lahjamyyntejä hoidellen. Ruokaostoksia teimme pikkasen jo etukäteen, mutta jouluaattona puoli tuntia ennen ruokakauppojen sulkemista, tuli vielä ostettua kolme kassin jackpot joulun pyhien ruoka-aineita. Näistä onkin sitten syntynyt uunilohta, erilaisia laatikoita, salaatteja, juustotarjotinta pipareineen ja tietysti myös hieman suklaataa.

Perheemme esikoisella oli visio, että hän haluaa kokeilla leipäkakun valmistamista. Lohikakusta tuli mainio, ja tänään sellaista saimme siis maistella salaatin ohella. Passasi hyvin iltapäivään, varsinkin kun tuli käytyä myös hieman ulkoilemassa kameran kanssa.

Valo, rauha, kauneus. Sellaista oli tarjolla läheisellä rannalla. Matalasta kulmasta puolen päivän aikaan paistellut aurinko kultasin rannat, ja oli suorastaan häikäisevä heijastellen myös hieman jääriitteestä, joka jo osittain on peittänyt lahdelman.

Lahjapaketeista putkahteli tänä vuonna hieman Marimekkoa, muutama lahjakortti sekä tyttären DIY-valmistamat karkkipurkit. Karkkipurkkien sisältöä on tänään myös napsittu maha pinkeänä, ja pari leffaa on tullut katsottua. Näinpä Joulupäivä on tuntunut rentouttavalta, ja pakko myöntää myös, että pitkältä. Huomenna vartalo kaipaa jo varmasti hieman aktiivisempaa tekemistä. Josko sitä jo hieman töihinkin alkaisi orientoitumaan. Vai pitäisikö vielä käydä rapistelemassa hieman piparikulholla, ja katsoa jotain juustohommelia viinilasillisen oheen.

Halaus!

Vanhan ja uuden liitto on se juttu meidän kotimme sisustuksessa. Uudehko kotitalo tarjoaa melkoisen modernit puitteet asumiselle. Sisustus on sitä vastoin syntynyt pääsääntöisesti kierrätetyn kalustuksen varaan. Joukossa on tosin myös muutamia design-klassikoita, kuten ruokailutilan valaisimina Artekin Chrome Bellit. Pientuotteista meillä löytyy niin uutta kuin vanhaa. Värisävyjä ja asetemia päivitetään melko harvoin, mutta silloin tällöin sentään.

Viime kirppiskierroksella koitin bongailla ovaalinmallisia vanhoja soppakulhoja. Muutama ovaali löytyikin, mutta kulhojen värimaailma ja kuvitus ei ollut ihan oman maun mukainen niissä, joten päädyin pyöreämmän malliseen isohkoon soppa-astiaan.

Soppakulhon värimaailma on sinivalkoinen. Ajatuksena minulla oli tehdä siihen pikkujouluinen valkovihreä asetelma. Kukkakaupassa ei sattunut olemaan kuin yksi valkonen hyasintti, joten myös yksi sininen hyasintti tuli mukaan kokonaisuuteen. Kulhoon mahtu kaiken kaikkiaan yksi jouluruusu, hyansinttejä sekä valkoisena että sinisenä ja pieni muratti. Asetelma peitin omalta pihalta kerätyllä sammaleella.

Kukka-asetelmasta tuli aika söpö ja tietysti oman maun mukainen. Olenkin alkanut tekemään yhä enenevissä määrin kukkajutut itse, mutta onneksi välillä löytää kaupoiltakin suoraan valmiina kivoja leikkoja sekä istutuksia.

Lämpimästi tervetuloa Loviisaan! Meillä on joulukauden avaus tulossa tämän viikon perjantaina, eli 1.12. kello 18 alkaen. Joulut avataan torille keskittyvällä ohjelmalla, ja keskustan pienet liikeet ovat avoinna kello 21 asti. Tietysti myös oma sisustuskauppani herttanen jouluilee muiden mukana.

Meidän kotimme valmistui 2011 lokakuun viimeiselle viikolle (hei, meillähän on synttärit juuri nyt!). Rakennusvuonna nuorempi tytär oli hieman alle 11 vuotias, ja oli tehnyt oman huoneensa sisustustoiveensa noin kymmenvuotiaana. Hänen toiveensa mukaisesti huoneeseen tuli myös vaaleanpunaista seinäpintaa, joka toteutui hieman metallihohtaisella vaaleanpunaisella Boråsin tapetilla.

Vaaleanpunaisesta väristä meidän perheessämme tykkäävät kaikki (ehkä koirakin?). Siitä huolimatta nyt teini-ikäinen tytär oli jo jonkin aikaa toivonut huoneensa päivitystä hieman ajankohtaisemmaksi. Hän oli kaavaillut seiniin jotakin uudistusta mustan, valkoisen tai harmaan väripaletin alueelta. Koska minulla oli sangossa jäljellä harmaaseen sävytettyä savimaalia, ja hieman myös sävyttämätöntä savimaalia, päätimme maalata tyttären huoneen vaaleanpunaiset tapetit suoraan päälle tällä savimaalijämällä. Perheen esikoinen kävi Hesan reissullaan vielä täydentämässä väripigmenttivarastojamme Domus Classicassa. Yhdellä mustalla ja yhdellä vihreällä väripullolla saimme savimaalijämät sävytettyä sopivan betonimaiseksi harmaaksi.

Tytär teki (vihaamani) esivalmistelut, eli siirsi huonekalut ja teippasi sekä suojasi huoneen valmiiksi. Sävyn sekoittamisen oppikoulun kävin jo herttasen taannoisen pintaremontin yhteydessä, ja nyt sopiva harmaa syntyikin helposti. Kahden seinän sutimiseen (ristiin rastiin) kahdelta henkilöltä meni noin puolitoista tuntia. Savimaali myös kuivuu nopeaan, joten huoneen sisustelut pääsi sitten suorittamaan sangen nopeaan.

Tyttären sisustustyyli on hieman "boho chic" eli hän tykkää yhdistellä rentoja, rouheita elementtejä kynttiläntunnelmaan, ja muutamiin etnisiin tai jopa "kultaisiin" yksityikohtiin. Huoneen muodonmuutosta varten tehtiin pari hankintaa: IKEAsta tytär sai toivomansa "itämaisen" maton, jossa on viinipunaisen lisäksi rauhallisempia sävyjä. Herttasen valikoimasta löytyi toivottu Buddhan pää sekä pari tuoksukynttilää. Tytär kävi myös penkomassa ulkovarastostamme kynttiläkruunun, joka meillä oli edellisessä asunnossamme, mutta joka sittemmin on ollut arkistoihin hylättynä. Kynttiläkruunu on mustaa metallia ja kirkasta lasia.

Huoneen tyylin viimeistelevät muutamat kultaiset yksityiskohdat, kivat kortit, julisteet ja valokuvat. Muutamia lisäyksiä seinille on vielä kuulemma tulossa.

Meillä tyttärille on hommattu 120 cm runkopatjat, jotka he voivat ottaa mukaansa siihen ensimmäiseen omaan asuntoonsa... aikanaan. Kumpikin tyttäristä päivittää ajoittain huoneensa ilmettä vaihtamalla sängynpäälle ladatun tyynykasan tyynynpäällisiä. Tällä hetkellä mustavalkoinen linja näyttää olevan pop.

Nuorimmainen on tyytyväinen huoneensa muodonmuutoksen lopputulokseen. Itse tykkään myös savimaalin jättämästä pinnasta niin paljon, että mietin jo seuraavaa maalauskohdetta. Mikähän seinä joutuu seuraavaksi uhriksi?

PS. Viimeisenä kuvana on pieni kollaasi "ennen" hengessä. Söpöhän tuo huone on ollut vaaleanpunaisenakin!